Vahvemmaksi-hankkeen startti
26 maaliskuun, 2021
Näytä kaikki

Tarinoista inspiraatiota

Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry käynnisti eilen 15.6. vihdoin Inspiroivien naisten online-kahvilan. Kahvilassa annetaan tila Suomeen muualta muuttaneiden naisten tarinoille. Tarinoiden kautta pyritään löytämään inspiraatiota ja vahvuutta oman polun löytämiseen ja unelmien tavoitteluun. Jokaisen kerran jälkeen jaamme kahvilan päähenkilön tarinan. Tässä rohkean, lempeän ja välittävän Bisharon tarina ❤

Olen Bisharo. Olen asunut Suomessa 31 vuotta. Saapuessani Suomeen olin vasta lapsi. Suomessa olen kasvanut naiseksi, kouluttautunut lastenhoitajaksi ja tullut äidiksi. Olen saanut täällä kuusi lasta, joista vanhin on jo yli kahdenkymmenen ja nuorin vasta kaksivuotias. Vanhimmat lapsista ovat menneet jo naimisiin ja he opiskelevat korkeakoulussa. Yksi on jo valmistunutkin.

Nimeni Bisharo tarkoittaa hyviä uutisia tai onnea. Syntymäni aikoihin kävi synnyinmaani Somalia sotaa Etiopiaa vastaan. Isäni oli yksi niistä urheista sotilaista, jotka olivat tuolloin puolustamassa maatamme. Ei tiedetty palaisiko hän elävänä rintamalta, mutta koska hän palasi nimettiin minut Bisharoksi. Yritän elämässäni elää nimeni mukaisesti. Haluan tuoda ihmisille onnea ja kohdatessani ihmisiä olla se hyvä uutinen. Toivon, että ihmisiä kohdatessani, jätän itsestäni heille hyvän muiston heidän sydämiinsä. Haluan toimia tässä yhteiskunnassa myös hyvän tahdon lähettiläänä ja vaikuttaa yhteiskuntaan, etenkin tuleviin sukupolviin, lapsiin ja nuoriin.

Saan voimia omasta perheestäni, lapsistani ja sisaruksistani. Lapsuuden perheestämme minä olen se, jonka puoleen muut sisarukset kääntyvät. Auttaessani heitä, unohdan myös omat huoleni.

Kaikista ihmisistä eniten ihailen omaa äitiäni. Hän jäi yksin 11 lapsen kanssa vuonna 1988. Sisällissodan puhjettua Somaliassa äiti joutui tekemään vaikean päätöksen ja lähetti meistä lapsista viisi, minut mukaan lukien Suomeen, vaikka häntä kritisoitiin. Hän jäi kuuden muun kanssa Somaliaan, Mogadishuun. Me viisi taas jouduimme elämään ilman äitiä viisi vuotta ja äiti kantamaan myös huolta siitä, miten me täällä pärjäämme. Myöhemmin, kun äiti pääsi Suomeen, hän oli aina kotona odottamassa meitä koulusta ruoan kanssa. Hän oli meidän äitimme ja isämme ja kasvatti sitten 11 lastaan aikuisiksi tässä itselleen vieraassa maassa.

Omaksi vahvuudekseni katson kykyni huolehtia muista. Joku muu voi ehkä nähdä sen heikkoutena, miten huolehdin toisista itseni toisinaan jopa unohtaen. Minulle kuitenkin huolehtivaisuuteni on suuri vahvuus, saan voimaa ihmisten auttamisesta. Vahvistavia vinkkejä Bisharoltanaisille, jotka muuttavat Suomeen:

  • Pidä kiinni omasta identiteetistäsi, vaali omia juuriasi.
  • Etsi itsellesi oma paikka. Vaikka olisit äiti tai nuori, kouluta itsesi. Jos ihminen kouluttautuu, on helppo olla yhteiskunnassa mukana.
  • Älä jää neljän seinän sisälle, vaan tutustu ympäröivään yhteiskuntaan. Etsi tietoa, mene asukaspuistoihin, mene mukaan järjestöihin, osallistu rohkeasti toimintaan. Sitä kautta saat vertaistukea ja tutustut ihmisiin.

Kiitos Bisharo, kun jaoit tarinasi ❤
Olet meidän kaikkien ylpeys ja inspiroit tarinallasi jokaista ❤️

Eilen 08.07.2021 pidimme toisen Inspiroivien naisten Online-kahvilan, jossa Afrah jakoi oman tarinansa: Olen Afrah Al Bayaty, suomalais-irakilainen nainen. Synnyin Suomessa 42 vuotta sitten. Syntymäni ja lapsuuteni aikana Suomessa oli Suomi hyvin erilainen kuin nyt. Minun kaltaisiani lapsia ja nuoria oli Suomessa vain kourallinen. Me tunsimme kaikki toisemme tavalla tai toisella. Muut ihmiset taas alleviivasivat aika usein erilaisuuttani. Se mahdollisti oman identiteettini tutkiskelun, mutta sai minut kokemaan myös ulkopuolisuutta tässä maassa.


Nykyisin, kun minulta kysytään taustastani vastaan olevani Suomen irakilainen ja arabi. Oman identiteetin löytäminen ei ollut kuitenkaan sileä tie. Välillä oli vaikeitakin aikoja ja pohdin kovastikin sitä, kuka minä Afrah oikein olen? Oman taustan ja uskonnon aktiivinen tutkiminen auttoivat minua kuitenkin löytämään oman identiteettini. Kun opin ymmärtämään omia juuriani ja islamin uskontoa, opin ymmärtämään myös itseäni paremmin. Tärkeä tuki tässä prosessissa olivat myös perheeni ja läheiseni. Myös Turkkiin muuttaminen kahdenkymmenen ikävuoden korvilla oli avuksi. Rakastuin Turkkiin, koin sen nopeasti kodikseni ja opin myös sen kielen nopeasti. Siellä asuminen vahvisti  erityisesti uskonnollista identiteettiäni. 


Suomessa autan sekä työkseni että vapaa-ajallani maahan muualta, erityisesti Syyriasta, hiljattain muuttaneita. Heidän tukemisessaan voin hyödyntää kielitaitoani ja lisäksi kulttuurista ymmärrystäni. Lisäksi toimin yrityskonsulttina henkilöille, jotka haluavat perustaa yrityksen Suomeen. Konsultaation avulla tuen ja neuvon henkilökohtaisesti joko Suomessa tai Suomen ulkopuolella asuvia, jotka haluavat perustaa yrityksen Suomeen.


Vapaa-ajallani olen myös monessa mukana. Toimin Turun islamilaisen yhdyskunnan hallituksen tiedotus- ja viestintävastaavana. Se tarkoittaa esimerkiksi yhdyskunnan sosiaalisesta mediasta vastaamista ja vastuuta yhdyskuntaan suuntautuvista vierailukäynneistä. Yhdyskunnan kautta olen ollut mukana myös erilaisissa uskontodialogia edistävissä projekteissa ja tehnyt yhteistyötä niin sisäministeriön kuin Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Yhdyskuntatehtävien lisäksi olin esimerkiksi ehdolla myös viime kunnallisvaaleissa. 


Erilaiset vaikuttamistehtävät ovat olleet osa elämääni pitkään. Minulle tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntaan. En voisi kuvitella ”vain eläväni”. Itse vaikuttamistehtäviin olen kuitenkin päätynyt ikään kuin vahingossa. Usein se menee niin, että yksi tehtävä johtaa toiseen ja sitä sitten ikään kuin vähän innostuu. Se lisää halua tehdä voitavansa, antaa oma panoksensa. Aika usein sitä myös pyydetään mukaan, koska on aktiivinen. Tällaiset tilaisuudet antavat mahdollisuuden tehdä hyvää. Itse haluan uskoa, että tekemilläni asioilla on yhteiskunnallinen vaikutus, ja se tunne lisää drivea tehdä ja antaa, jopa loma-aikoina. 


Omia esikuviani ovat useammat, edelleen elämässäni mukana olevat erityisen tavalliset tai tavallisen erityiset, vahvat, itseäni vähän vanhemmat naiset. Nämä naiset ovat olleet tukena elämässäni ja heillä on ollut tätä kautta suuri vaikutus omaan elämääni. 


Erityisen tärkeäksi koen pyrkiä edistämään Suomeen muualta muuttaneiden naisten työllistymistä. Olen perustanut erään toisen naisen kanssa yhdistyksen, joka keskittyy konkreettisesti muualta Suomeen muuttaneiden naisten työllistymisen edistämiseen. Työ on mielestäni yksi tärkeimmistä tavoista löytää oma paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Muita tärkeitä asioita ovat suomen kielen oppiminen ja toki kouluttautuminen. 


Suomeen muualta muuttaneita naisia neuvon olemaan aktiivisia ja käyttämään suomalaisen yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen. On tärkeää, että naiset tavoittelevat omia unelmiaan: unelmatyötä, unelma-ammattia, mitä se onkaan, unelmat ovat tärkeitä ja auttavat oman paikan löytämisessä. Toisaalta haluan myös muistuttaa, että toisinaan unelmien tavoittelussa tarvitaan myös muita tueksi ja kannustan erityisesti, että naiset kysyvät apua ja tukea —minulta tai keneltä tahansa muulta.


Eilen (4.8.) Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:n Inspiroivien naisten Online-kahvilassa tarinansa kertoi Malika. Tässä Malikan tarina: 

Olen Malika ja olen kotoisin Marokosta. Kun muutin Suomeen 13 vuotta sitten oli talvi. Näin silloin lunta ensimmäisen kerran. Minusta lumi oli ihanaa ja ihmeellistä. Otin paljon kuvia ja lähetin niitä perheelleni ja ystävilleni Marokkoon.
 
Ensimmäiset kaksi vuotta Suomessa olivat vaikeaa aikaa. En tuntenut ketään, enkä uskaltanut mennä yksin ulos. Päivät kuluivat odottaen, että mieheni tulisi kotiin töistä. Minun ajatuksenani oli alunperin ollut, että jäisin kotiäidiksi ja keskittyisin lasten hoitamiseen. Mieheni kuitenkin sai mieleni muuttumaan. Hän sanoi, että perheemme, lapsiemme ja erityisesti itseni kannalta on parempi, että opettelen suomen kielen. Näin pystyn tukemaan lapsieni kasvua suomalaisessa yhteiskunnassa ja lapseni voivat kertoa, että myös heidän äitinsä opiskelee. Motivoiduin suomen kielen opiskelusta myös, koska ajattelin, että sen opittuani en enää tarvitse tulkin tukea asioideni hoitamisessa. 

Sain pontta suomen kielen opiskeluun myös neuvolasta, josta minut ohjattiin leikkipuistoon suomen kielen kurssille ja tutustumaan muihin vanhempiin. Suomen kielen oppimisessa tukena olivat myös mieheni tytär, joka ei ymmärtänyt puhumaani berbeerimurretta. Lisäksi eräästä marokkolaistaustaisesta työntekijästä leikkipuistossa oli minulle suuri apu tässä. Hän myös neuvoi minua muissa käytännön asioissa, jotka helpottivat omaa sopeutumistani Suomeen. 

Tänään elämäni onkin hyvin erilaista. Olen onnellinen. Minulla on perhe ja työpaikka. Tällä hetkellä työskentelen Ehyt ry:n Hadiya -hankkeessa. Minulla on myös kaksi poikaa. He ovat minulle tärkein ja arvokkain asia elämässä. Kuten kaikki muutkin äidit, myös minä toivon lapsilleni hyvää elämää ja valoisaa tulevaisuutta. Haluan, että he opiskelevat ja pärjäävät elämässään. 

Poikani ovat nyt teini-iän kynnyksellä ja äitinä mieleeni nousee ihan uudenlaisia huolia. Muslimina uskon vahvasti johdatukseen ja toisaalta tiedän poikieni olevan fiksuja. Kuitenkin nuoruuteen kuuluu uusien asioiden ja rajojen testaaminen. Äitinä mietin, mitä jos poikani kokeilevat esimerkiksi tupakkaa tai ajautuvat huonoon seuraan? Pohdin, mitä minä äitinä voisin tehdä suojellakseni perhettäni? 

Minulle on tärkeää, että meillä vanhemmilla on hyvät keskusteluvälit poikien kanssa. Kysyn aina pojilta minne he ovat menossa ja kenen kanssa he liikkuvat. Tunnen henkilökohtaisesti poikieni kaikki kaverit ja heidän perheensä. Osaan myös asettaa pojilleni rajoja. Haluan rakentaa luottamusta perheen sisällä.  Toivon, että pojat tunnustavat minulle heti, jos ovat tehneet jotakin väärin esimerkiksi koulussa. On helpompi asioida myöhemmin opettajan kanssa, kun tietää mistä on kyse ja osaa tarvittaessa myös puolustaa lapsiaan

Olen iloinen siitä, että olen jaksanut opiskella suomen kielen. Se on avannut monia ovia minulle. Muille Suomeen muuttaneille naisille sanoisinkin, että opiskelkaa suomea. Suomessa on monia paikkoja, joissa voitte saada tukea kielen oppimiseen, vaikka ette heti kurssille pääsisikään. On Nicehearts, Monika-naiset ja monet muut järjestöt, joihin voi mennä opiskelemaan suomen kieltä ja ottaa vaikka vauvan mukaan. Äidin suomen kielen taito auttaa suoraan myös lapsia. Koen, että nyt poikani voivat olla minusta ylpeitä. Nyt he eivät ajattele, että äiti ei osaa. 

Ihailen itse erästä vahvaa suomalaista naista, Minna (Amina) Taipaletta. Hän on aktiivinen ja ahkera nainen, joka on mukana monessa esimerkiksi Amal ry:ssä, joka pyrkii edistämään meidän musliminaisten asioita suomalaisessa yhteiskunnassa. Koen erityisen tärkeäksi, että meitä musliminaisia nähdään eri yhteiskunnan sektoreilla. Olisi tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät meidän olevan aivan tavallisia ihmisiä ja pystyvän ihan niihin samoihin asioihin, joihin myös ei-muslimit pystyvät. Huivi tai uskontomme ei tee meistä mitenkään kyvyttömiä. 

Malika Diouani toimii EHYT ry:n Hadiya-hankkeessa koulutussuunnittelijana. Hadiya-hanke edistää arabian ja somalinkielisten nuorten hyvinvointia. Lue lisää Facebookista: HADIYA-hanke tai verkkosivuilta www.ehyt.fi


#espoonmokulat
#ehytry
#naiset
#Online
#Inspiraatio
#amalry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *